Mitä on viisaus kaupunkisuunnittelussa? Minkälaisia ovat viisaat kaupunginosat? Usein kaupunkien viisaudesta puhuttaessa keskustelu kääntyy erilaisiin smart city -ratkaisuihin, joiden kehittäminen toki onkin tärkeää. Osallistavan kaupunkisuunnitteluun erikoistuneina uskomme kuitenkin, että todellinen kaupunkien ja kaupunginosien viisaus löytyy muualta kuin teknologisista ratkaisuista: se löytyy paikallisuudesta ja asukkailta itseltään. Näitä asukkaiden viisauksia lähdimme etsimään syyskuussa Nuotiopiiri-tapahtumissa Meri-Rastilassa ja Kalasatamassa.
Ajatus tilaisuuksien järjestämiseen syntyi Helsinki Design Weekin avoimesta tapahtumahausta ja sen teemasta “viisaus”. Nuotiopiirin muodossa toteuttamamme tapahtuma taas sai innoituksensa historiasta, onhan tarinoita kerrottu, tietoa jaettu ja viisautta kerrytetty suullisesti elävän tulen äärellä jo vuosisatoja. Nuotiopiireissä kokoonnuimme yhteen nuotion ja ruuan äärelle keskustelemaan kaupunkisuunnitteluun ja kaupunginosiin liittyvistä aiheista ilman titteleitä tai hierarkkisia asetelmia.
Tavoitteenamme on kehittää nuotiopiiristä uutta paikallisuuteen pohjaavaa menetelmää käytettäväksi kaupunkisuunnittelussa yhtenä osallisuuden tapana, kaupunkisuunnittelijoiden asukas- ja paikallistuntemuksen kartuttamiseksi sekä asukkaiden ymmärryksen lisäämiseksi kaupunkisuunnittelusta.
Ajatuksena se, että kokoonnutaan yhteen keskustelemaan kaupunkisuunnittelusta ei ole sinäänsä uusi mutta osallistavien menetelmien kirjossa on edelleen hyvin vähän tilaisuuksia keskustella tasavertaisina kaupunkilaisina kunkin kaupunginosan merkityksestä, arvosta tai visiosta laajemmalla mittakaavalla. Kun asukkaiden kuulemiset yleensä liittyvät tiettyyn kaavaan tai kaavamuutokseen ja asukkaiden tapaa vaikuttaa kutsutaan jo lähtökohtaisestikin valittamiseksi, tarjoaa Nuotiopiiri hedelmällisemmän vaihtoehdon keskustelulle.
Kun valmista ehdotusta tai toivottua lopputulosta keskustelulle ei ole, voi dialogi syntyä avoimemmalta ja tasavertaisemmalta pohjalta pohdiskellen sekä viisautta kartuttaen.
Määritelmän mukaan viisaus muodostuu monipuolisten elämänkokemusten myötä ja on arvostettua syvällistä tietämystä, jota katsotaan olevan vain harvoilla. Viisaus on siis ajan myötä karttunutta tietoa, sekä kykyä käyttää tätä tietoa ja kokemusta hyvien päätösten tekemiseksi.
Nuotiopiirin dialogin tavoite onkin pitkällä tähtäimellä kerryttää tietoa eli viisautta alueesta ja sen asukkaista, jotta hyviä päätöksiä voidaan kaupunkisuunnittelun tai -politiikan kentällä tehdä.
Yhteensä järjestämiimme Meri-Rastilan ja Kalasataman Nuotiopiireihin osallistui 13 henkilöä, joista osa oli kaupunkisuunnittelun ammattilaisia tai muuten kiinnostuneita kaupunkisuunnittelusta ja uudenlaisesta menetelmästä, ja osa alueiden asukkaita. Ennen varsinaisia Nuotiopiirejä jalkauduimme myös alueille keräämään asukastietoa ja levittämään tietoa tulevasta Nuotiopiiri-tapahtumasta.
Nuotiopiireissä paistettiin makkaraa sekä keskusteltiin alueiden vahvuuksista, merkityksellisistä kokemuksista ja paikoista, paikallisuuden arvostamisesta ja osallistumisesta alueella. Lisäksi ihailtiin maisemia ja laskevaa aurinkoa sekä nuotion loimua. Keskutelutilaisuuksiin osallistuneet pitivät tapahtumaa onnistuneena: palautekyselymme mukaan tilaisuudet olivat mielenkiintoisia, tarpeellisia, opettavaisia ja inspiroivia.
Tapahtumat tarjosivat osallistujille myös lisää ymmärrystä kyseisistä asuinalueista sekä jonkin verran lisää ymmärrystä kaupunkisuunnittelusta. Tämänkaltainen vastavuoroinen tiedonjako onkin yksi menetelmän arvokkaimmista hyödyistä: sen lisäksi, että kaupunkisuunnittelijat saavat tietoa asuinalueilta, on myös asukkaiden tärkeää saada oikeaa tietoa siitä, kuinka kaupunkisuunnittelijat, kaavoittajat ja arkkitehdit työtään tekevät.
Nuotiopiiriin osallistunut asukas kommentoi Nuotiopiirin aikana: “Hauska kuulla että kaavoittaja tutustuu noin paljon paikalliseen asiaan – mulla oli ihan eri kuva siitä mitä kaavoittaja tekee.”
Meri-Rastilassa kuultu kommentti siitä, kuinka asukas ei olisi uskonut kaavoittajan tekevän niin paljon taustatyötä kuin keskusteluissa kävi ilmi, on hieno esimerkki tämänkaltaisesta tiedonjaosta. Vain aidosti kohtaamalla toiset ja keskustelemalla, pääsee tällainen tieto vaihtumaan ja vastakkainasettelu asukkaiden ja kaavoittajien välillä vähentymään.
On selvää, että kaupunkisuunnittelu kaipaa lisää aidosti osallistavia menetelmiä asukkaiden kuulemiseen. Joissain kaupungeissa onkin jo huomioitu että asukkaiden kanssa keskustelua tarvitaan lisää kaavakeskustelujen ulkopuolelta arvoihin ja kaupunkikehittämisen laajoihin linjoihin liittyen.
Nuotiopiiri voisi menetelmänä tarjota paljon uutta tietoa, jos sitä hyödynnetään pitkäjänteisesti kaupunkikehityksen rinnalla. Yksittäinen Nuotiopiiri-tapahtuma ei pysty tuomaan yhteen satoja asukkaita, mutta esimerkiksi kuukausittainen Nuotiopiiri alueella voisi jo lisätä huomattavasti asukkaiden osallistumista. Tiedonjaon lisäksi menetelmä voisi kasvattaa alueen yhteisöllisyyttä, tutustuttaa naapureita toisiinsa ja näin ollen lisätä asukkaiden viihtyvyyttä.
Nuotiopiiri-tapahtuman liittäminen paikalliseen verkostoitumiseen ja paikallisten toimijoiden, yritysten ja asukkaiden yhteen tuomiseksi on yksi mahdollinen kehityssuunta. Paikallisuuteen pohjaavien Nuotiopiirien tavoitteena voisikin olla konkreettisemmin paikallisverkostojen synnyttäminen, yhteistyön lisääminen ja kaupunkisuunnittelun tuominen osaksi asukkaiden ja toimijoiden arkea, samalla kerryttäen pitkän tähtäimen tietoa ja viisautta alueelta niin asukkaille kuin myös kaupunkisuunnittelijoille. Toimimalla yhteistyössä niin sosiaalipuolen, nuorisotyön kuin vaikkapa kulttuuritoimen kanssa, kaupunkisuunnittelu saataisiin lähemmäs asukkaiden arkea.