Kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen ovat aikaa vieviä hankkeita mutta niiden lopputulokset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja muodostavat raamit arjellemme; asumiselle, liikkumiselle ja viihtymiselle. 

Kaupunkisuunnittelu pohjautuu arvoille. Päätetäänkö panostaa vehreyteen, palvelujen saavutettavuuteen, eriarvoisuuden vähentämiseen vai määräävätkö kehityksestä lyhyen aikavälin voitot? Ketä silmällä pitäen tulevaisuuden kaupunkia rakennetaan?

Ihmisten kokemukset kaupunkitiloista muodostuvat arkkitehtuurin, fyysisten elementtien sekä sosiaalisten tekijöiden kuten syrjinnän ja asenneilmapiirin myötä. Kokemuksiin vaikuttaa useat taustatekijät kuten ikä, toimintakyky, kielitaito, etnisyys, koulutus tai taloudellinen tilanne. 

Kaupunkisuunnittelussa tulee pyrkiä huomioimaan yhä paremmin erilaisten asukkaiden tarpeita, toiveita ja kokemuksia. Suunnittelijan yksinään on mahdotonta tietää kaikkien muiden ihmisten kokemuksia, minkä vuoksi ihmisten kanssa keskusteleminen, heidän tarpeidensa ymmärtäminen ja tulevaisuuden visioiminen on yksi merkittävä väylä kaikkia paremmin palvelevan kaupunkiympäristön rakentamiseksi. 

Osallistava kaupunkisuunnittelu on jo pitkään ollut monen kunnan ja kaupungin tavoite, mutta käytännön tasolla osallisuuden ulkopuolelle jäävät vielä monet asukasryhmät, joiden ääni ei pääse kuuluville. Osallisuuteen panostaminen kuitenkin kannattaa sillä hyvin toteutettuna se vähentää epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja lisää suunnitelmien moninaisuutta.

Asukkaille tulee osallistavan suunnittelun myötä myös osa vallasta ja vastuusta pyrkiä ymmärtämään esimerkiksi naapurissa asuvan henkilön, kenties omasta arjesta poikkeavia kokemuksia ja niiden sanelemia tarpeita.