Oikeudenmukaisempaa kaupunkitilaa
Tutkija Linda Karjalaisen vetämässä oikeudenmukaista kaupunkitilaa tutkivassa hankkeessa kartoitetaan ja tuetaan kaupunkilaislähtöistä toimintaa, joka pyrkii vaikuttamaan kaupunkitilan jakautumiseen ja kehittymiseen Helsingissä. Hankkeessa on haastateltu yhteensä 32 toimijaa. Tutkimushaastattelujen jälkeen järjestimme kolmen työpajan sarjan tutkijoiden ja toimijoiden verkoston vahvistamiseksi sekä molempien tahojen työn vaikuttavuuden lisäämiseksi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli muodostaa tutkija-toimijaverkosto, joka alkaisi työpajasarjan jälkeen elämään omaa elämäänsä.
Työpajoihin osallistui noin 40 henkilöä, puolet tutkijoita ja puolet kaupunkilaistoimijoita. Työpajoissa kartoitettiin yhteistyöhön liittyviä haasteita, pelkoja ja mahdollisuuksia, sekä kuultiin inspiroivia tapausesimerkkejä osallistujilta, kuten Elonkirjon kaupungilta, Pyöräpajalta, Korttelipihat takaisin -liikkeeltä sekä DIY Helsingiltä. Lopuksi kehitimme konkreettisempia ideoita tutkijoiden ja kaupunkilaistoimijoiden yhteistyön edistämiseksi.
Työpajasarjan tuloksia
Yhteiskehittämisen kautta löydettiin tapoja päästä samalle sivulle ja kasvatettiin monialaista verkostoa. Tutkijoiden ja toimijoiden todettiin elävän hieman eri kuplissa, esimerkiksi vaikuttamisen tavat ja paikat ovat erilaisia eivätkä aina kohtaa toisiaan. Pirstaleisuus ja verkostoitumattomuus koettiin keskeisiksi haasteiksi. Toisaalta myös rahoitus ja aikajänteet eroavat. Osa koki tutkimuksen aikajänteen kansalaistoimintaa pidemmäksi, kun taas toiset näkivät tutkimushankkeet lyhytkestoisina verrattuna kaupunkitila-aktiivien elämänmittaiseen työhön.
Ratkaisuiksi tunnistettuihin yhteistyön esteisiin nousivat uudestaan ja uudestaan yhteisten kohtaamisten ja fyysisten kohtaamispaikkojen lisääminen, jotta uusia kontakteja pääsisi muodostumaan ja yhteisiä hankkeita ja tavoitteita päästäisiin edistämään suuremmalla joukolla. Samalla muutosta vaadittaisiin esimerkiksi tutkimushankerahoituksen kriteereissä, jotka saattavat nykyään estää kansalaistoimijoita toimimasta rahoitusta saavana kumppanina.
Yhteistyön todettiin validoivan toimintaa puolin ja toisin, sekä lisäävän vaikuttavuutta monella tasolla leviävän yhtenäisen viestin voimin. Ymmärrys laajenee ja tieto kulkee, kun eri alojen tekijät tuntevat toisensa. Myös oppiminen ja kysyminen nostettiin keskiöön. Esimerkiksi kansalaisraadit ja paikallistuntemuksen integroiminen tutkimukseen koettiin ehdottomasti molempia tahoja hyödyttäväksi ratkaisuksi.
Työpajasarjasta saadun positiivisen ja innostuneen palautteen lisäksi keskeiseksi viestiksi jäi toive vastaavien tilaisuuksien ja kohtaamisten järjestämisestä. Toive linkittyi suoraan työpajojen keskeiseen löydökseen matalan kynnysten tilojen tai kohtaamisten puutteesta Helsingissä, joissa työpajojen kaltaisia keskusteluja erilaisten toimijoiden välillä pääsisi syntymään.
Hankkeen jatko ja verkoston kokoontuminen
Koko hankkeen tuloksia käsitellään laajemmin tieteellisissä ja yleistajuisissa julkaisuissa. Hankkeessa tuotettavan zine-pienjulkaisun yhteydessä järjestetään työpajoihin osallistuneille toimijoille ja laajemmalle verkostolle julkaisubileet syksyllä 2026. Hankkeessa tapahtuu siis vielä ainakin yksi kohtaaminen!
Hankkeen etenemistä voi seurata Nesslingin säätiön blogissa ja Aalto-yliopiston verkkosivuilla.
Rahoittaja: Maj ja Tor Nesslingin säätiö
Työryhmä: Tutkija Linda Karjalainen, FEMMA Planningin Milla Kallio, hankkeen ohjausryhmän edustaja INAR-tutkimuskoordinaattori ja Safer Climate -verkoston perustaja Rosa Rantanen
Työpajoissa tutkijat ja toimijat kohtasivat. Monet voivat toimia molemmissa rooleissa vaikuttaen sekä tutkimuksen että kaupunkilaistoiminnan kautta!
Työpajoissa tärkeää oli kohtaaminen, tutustuminen ja yhteisten intressien löytäminen
Viimeisessä työpajassa myös heräteltiin eri aisteja ja havainnoitiin kaupunkia kävellen
Tutkija Linda Karjalainen veti yhteen haastattelututkimuksen tuloksia ja oikeudenmukaisemman kaupungin teoriaa
Kuvat: Rosa Rantanen ja Milla Kallio