Femma Planning

Ei-valkoinen henkilö ylittämässä suojatietä

Julkiset tilat ovat turvattomia ei-valkoisille

Kirjoittanut Efe Ogbeide ja Milla Kallio

Maailmaa on viime päivinä ravisuttanut USA:n Minneapoliksessa tapahtunut afroamerikkalaisen George Floydin kuolema. Valkoihoinen poliisi tukehdutti pidätystilanteessa Floydin, joka toisti ennen kuolemaansa useaan otteeseen ettei saa henkeä. Tapahtuma kytkeytyy oikeuksiin julkisesta tilasta ja laajempaan rakenteelliseen epätasa-arvoon, jossa etenkin mustiin miehiin kohdistunut väkivalta poliisin toimesta on USA:ssa arkipäivää. Vuosien varrella ja tänäkin keväänä on nostettu esiin surmansa saaneiden nimiä kuten iltalenkillä ollut Ahmaud Arbery ja omassa kodissaan nukkumassa ollut Breonna Taylor.

Sosiaalisen median aikakausi on tuonut amerikan mustiin kohdistuvan väkivallan näkyväksi, vaikka kyseessä ei ole uusi ilmiö. Kontekstina on vuosisatoja jatkunut mustien ihmisten kaltoin kohtelu, rotusorto ja orjuus, joka on aiemminkin ymmärrettävästi johtanut Black Lives Matter -liikkeen syntyyn ja kulminoitunut turhautumiseen ja mielenilmauksiin ympäri Yhdysvaltoja ja maailmaa. On sanomattakin selvää, että ihmiset haluavat muutosta.

Julkiset tilat ovat turvattomia monille ei-valkoisille. Turvattomuus juontuu historian saatossa juurtuneista asenteita ja stereotypioista. 

Julkiset tilat ovat turvattomia monille ei-valkoisille. Turvattomuus juontuu historian saatossa juurtuneista asenteita ja stereotypioista. Stereotypia vaarallisesta mustasta miehestä on juurtunut syvälle kollektiiviseen mielikuvitukseen ja se vaikuttaa myös siihen kuinka heitä kohdellaan julkisessa tilassa — uhkina. Tutkitusti jopa poliisit ovat asenteellisia ja näkevät mustat miehet uhkana. Näitä asenteita on purettava, sillä väkivallan pelko vaikuttaa ei-valkoisten ihmisten mahdollisuuksiin käyttää julkista tilaa.

Esimerkiksi Rashawn Rayn (2017) tutkimuksen mukaan mustat miehet urheilevat ulkona vähemmän keksiluokkaisilla ja pääosin valkoisilla asuinalueilla kuin mustat miehet asuinalueilla, joilla asuu eri etnisiä ryhmiä. Ero johtuu siitä, että valkoisilla alueilla mustat miehet kohtaavat paljon häirintää ja kaltoinkohtelua. Ahmaud Arbaryn tapaus on kivulias esimerkki tästä. Valkoinen ex-poliisi ampui iltalenkillä olleen nuoren mustan miehen kuoliaaksi murtovarasepäilyn takia.

Toinen vastaava läheltä piti tilanne sattui toukokuussa New Yorkissa Central Parikissa afroamerikkalaiselle Christian Cooperille, hänen ollessaan bongaamassa lintuja. Valkoinen nainen nimeltä Amy Cooper antoi koiransa juosta vapaana alueella, jossa koirien pitäisi olla hihnassa. Christian Cooperin huomautettua tästä Amy Cooper uhkasi soittaa poliisille ja ilmoittaa, että afro-amerikkalainen mies uhkaa hänen henkeään. Amy Cooper oli tietoinen siitä, että musta mies koetaan uhkana ja käytti sitä hyväkseen. Hän käytti valta-asetelmaa hyväkseen julkisessa tilassa. Kumpikin ehti poistua tilanteesta, ennen poliisin saapumista paikalle.

Esimerkit osoittavat miten julkiset tilat ovat vaarallisia ei-valkoisille henkilöille. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla pitäisi olla oikeus liikkua julkisessa tilassa. Jos esimerkiksi omasta kunnosta huolehtiminen tai lintubongaus ovat riskejä ihonvärin vuoksi, tämä rajoittaa ihmisten elämää ja heidän mahdollisuuksiaan. Niin kauan kuin yhteiskunnan eriarvoisuutta ei saada purettua ja ei-valkoiset nähdään ongelmana, julkiset tilat, viheralueet tai puistot eivät todellisuudessa ole avoimia kaikille.

Vaikka Suomen konteksti on eri kuin USA:ssa, samanlaisia asenteita ja kokemuksia on tullut ilmi myös täällä. Esimerkiksi Päätepysäkki syrjinnälle -kampanja on nostanut esiin ihmisten syrjinnän ja rasismin kokemuksia julkisissa liikennevälineissä. Tutkimusten mukaan etninen profilointi on Suomessa yleistä poliisin ja vartioiden toimesta. 

Asenteiden ja koetun rasismin vaikutusta ihmisten olemiseen ja liikkumiseen olisi tutkittava enemmän myös Suomessa ja julkisesta tilasta tehtävä turvallisempaa vähemmistöille.

Jaa kirjoitus